Lasten huolto, asuminen ja tapaamisoikeus – Käytännön opas eron hetkellä
Näin järjestät lasten asiat eron yhteydessä
Ero on perheelle suuri muutos, ja lasten kannalta on tärkeää, että arki jatkuu mahdollisimman turvallisena ja ennakoitavana. Tässä oppaassa käymme läpi, miten lasten huolto, asuminen ja tapaamisoikeus järjestetään eron jälkeen. Asianajotoimisto Uronen auttaa löytämään ratkaisun, joka palvelee lapsen etua ja toimii käytännössä. Olemme hoitaneet tuhansia lapsiasioita ja tiedämme, mikä toimii.
Huoltajuuden muodot
Suomessa lapsen huoltajuus voi eron jälkeen olla joko yhteishuoltajuutta tai yksinhuoltajuutta. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että molemmat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen keskeisistä asioista: nimestä, koulutuksesta, sairaanhoidosta ja passiasioista. Yhteishuoltajilla on myös yhtäläinen oikeus saada lasta koskevia tietoja päiväkodista, koulusta ja terveydenhuollosta.
Mikäli vanhempien välit ovat liian riitaiset yhteiselle päätöksenteolle, voidaan lapset määrätä sen vanhemman yksinhuoltoon, jonka luona he asuvat. On kuitenkin hyvä muistaa, että huoltajuuden muoto ja lapsen asuinpaikka ovat erillisiä kysymyksiä – yhteishuoltajuus ei edellytä vuoroasumista.
Lapsen asuminen
Lapsen virallinen asuinpaikka määritellään eron yhteydessä. Lapsi voi asua joko pääsääntöisesti toisen vanhemman luona tai vuoroviikoin molempien luona. Vuoroasuminen on yleistynyt viime vuosina ja toimii hyvin, kun vanhemmat asuvat kohtuullisen lähellä toisiaan ja kykenevät sujuvaan yhteistyöhön.
Asumisratkaisussa keskeistä on lapsen arjen sujuvuus: koulumatkat, kaverisuhteet ja harrastukset. Lapsen omaa mielipidettä kuullaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Mitä vanhempi lapsi on, sitä enemmän painoarvoa hänen toiveelleen annetaan.
Tapaamisoikeus
Lapsilla on selkeä lakiin perustuva oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona he eivät asu. Tapaamisoikeus on nimenomaan lapsen oikeus, ei vanhemman. Käytännössä tapaamiset määritellään pääsääntöisesti joka toinen viikonloppu ja valittuina lomaviikkoina. Lisäksi sovitaan usein arkitapaamisista, juhlapyhistä ja kesälomien jaosta.
Tapaamisoikeutta voidaan tarvittaessa rajoittaa valvottuihin tai tuettuihin tapaamisiin, mikäli lapsen turvallisuus sitä edellyttää. Jos lähivanhempi estää tapaamisten toteutumisen ilman perusteltua syytä, voidaan hänen pätevyytensä lasten lähivanhempana kyseenalaistaa ja lasten asuinpaikka muuttaa toiselle vanhemmalle.
Sopimuksen laatiminen
Vanhemmat voivat sopia huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta keskenään ja vahvistuttaa sopimuksen kunnan lastenvalvojalla. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on täytäntöönpanokelpoinen eli sitä on noudatettava. Sopimuksessa kannattaa määritellä asiat mahdollisimman tarkasti – epämääräiset kirjaukset aiheuttavat helposti riitoja myöhemmin.
Mikäli sopimukseen ei päästä, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Oikeusprosessi on aina raskaampi ja kalliimpi vaihtoehto, joten sovintoon pyrkiminen kannattaa. Asianajotoimisto Uronen auttaa sekä sopimusneuvotteluissa että oikeudenkäynneissä –
soita maksuttomaan puhelinneuvontaan 02 2500 483.
