Avioeroa haetaan jättämällä avioerohakemus käräjäoikeuteen. Hakemuksen voi tehdä joko yksin tai yhdessä puolison kanssa. Yhteisessä hakemuksessa molemmat puolisot allekirjoittavat hakemuksen, kun taas yksin haettaessa käräjäoikeus tiedottaa asiasta toiselle osapuolelle.

Hakemuksen jättämisen jälkeen alkaa kuuden kuukauden harkinta-aika. Harkinta-ajan päätyttyä avioeron lopullinen vahvistaminen edellyttää toisen vaiheen hakemuksen jättämistä vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta.

Asianajotoimisto Uronen avustaa avioerohakemuksen laatimisessa ja koko prosessin läpiviennissä. Lue lisää avioerosta ja osituksesta. 

Avioeron kustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti. Käräjäoikeuden perimä hakemusmaksu on noin 200–300 euroa. Asianajajan palkkio muodostuu käytetystä työajasta, asian monimutkaisuudesta ja mahdollisten riitaisuuksien määrästä.

Riidattomassa avioerossa, jossa puolisot sopivat asioista keskenään, kustannukset jäävät maltillisiksi. Riitaisissa tapauksissa, erityisesti lasten 

huoltajuuskiistoissa tai monimutkaisissa osituksissa, kustannukset voivat nousta merkittävästi.

Asianajotoimisto Uronen tarjoaa selkeän hinnoittelun ja maksuttoman puhelinneuvonnan. Tutustu kustannuksiin ja oikeusturvaetuun.

Avioeroprosessin vähimmäiskesto on noin kuusi kuukautta johtuen lakisääteisestä harkinta-ajasta. Riidattomissa tapauksissa avioero voidaan saada päätökseen 6–8 kuukaudessa.

Mikäli avioeroon liittyy riitaisia kysymyksiä omaisuuden jaosta tai lasten huoltajuudesta, prosessi voi kestää huomattavasti pidempään. Ammattitaitoinen asianajaja voi nopeuttaa prosessia varmistamalla, että kaikki asiakirjat ovat kunnossa ja neuvottelut etenevät tehokkaasti.

Erillistä harkinta-aikaa ei tarvita, jos puolisot ovat asuneet keskeytyksettä erillään viimeiset kaksi vuotta.

Harkinta-aika on lakisääteinen ajanjakso, jonka tarkoituksena on antaa puolisoille aikaa harkita avioeroa ennen lopullista päätöstä. Harkinta-aika alkaa siitä päivästä, kun avioerohakemus saapuu käräjäoikeuteen.

Harkinta-aikana puolisot voivat halutessaan perua avioeron. Mikäli harkinta-ajan jälkeen molemmat tai toinen puolisoista haluaa edelleen erota, on toisen vaiheen hakemus jätettävä vuoden kuluessa harkinta-ajan alkamisesta.

Avioeron yhteydessä puolisoiden omaisuus jaetaan osituksessa. Osituksessa lasketaan ensin kummankin puolison avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat. Varakkaampi puoliso maksaa toiselle tasinkoa, jotta molemmille jää yhtä paljon.

Ositus voidaan tehdä joko sopimuksella tai pesänjakajan toimittamana. Sopimukseen perustuvassa osituksessa puolisot neuvottelevat omaisuuden jaosta keskenään, usein asianajajan avustuksella. Mikäli sopimukseen ei päästä, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen.

Asianajotoimisto Uronen on erikoistunut vaikeisiin avioeroihin, joissa on hankalasti arvioitavaa omaisuutta. Lue lisää osituksesta. 

Avioehto on puolisoiden välinen sopimus, jolla voidaan rajoittaa tai poistaa kokonaan avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioehdolla voidaan suojata esimerkiksi perintönä tai lahjana saatua omaisuutta tai ennen avioliittoa hankittua varallisuutta.

Osituksessa avioehdon piiriin kuuluva omaisuus jätetään tasinkoa laskettaessa huomioimatta. Avioehto on pätevä vain, kun se on tehty kirjallisesti ja rekisteröity Digi- ja väestötietovirastoon.

Eron jälkeen lasten huoltajuus voidaan järjestää yhteishuoltajuutena tai yksinhuoltajuutena. Yhteishuoltajuus on Suomessa pääsääntö, ja se tarkoittaa, että molemmat vanhemmat tekevät yhdessä päätökset lapsen asioista.

Huoltajuudesta voidaan sopia vanhempien kesken ja vahvistuttaa sopimus lastenvalvojalla. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Päätöksenteossa keskeisintä on lapsen etu.

Asianajotoimisto Uronen auttaa ja pitää puoltasi näissä suurissa kysymyksissä. Lue lisää lasten huollosta. 

Yhteishuoltajuudessa molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen kasvatukseen ja tekevät yhdessä merkittävät päätökset, kuten päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon valinnat. Yhteishuoltajalla on myös oikeus saada lapsia koskevia tietoja viranomaisilta.

Yksinhuoltajuudessa yksi vanhempi tekee päätökset lapsen asioista itsenäisesti. Toisella vanhemmalla on yleensä tapaamisoikeus, ellei sitä ole rajoitettu lapsen edun vuoksi. Huollosta erotetulta vanhemmalta puuttuu oikeus saada tietoja lapsesta, mutta hänelle voidaan myöntää tiedonsaantioikeus.

Yksinhuoltajuutta haetaan käräjäoikeudesta. Hakemuksessa on perusteltava, miksi yhteishuoltajuus ei ole lapsen edun mukaista. Tyypillisiä perusteita ovat esimerkiksi toisen vanhemman vakava päihdeongelma, väkivaltaisuus tai pitkäaikainen poissaolo lapsen elämästä.

Käräjäoikeus pyytää asiassa lausunnon sosiaalitoimelta ja kuulee molempia vanhempia. Päätös tehdään aina lapsen edun näkökulmasta.

Asiakkaan kannalta on tärkeää, että asiaa hoitaa kokenut lapsiasioihin erikoistunut asianajaja. Ota yhteyttä. 

Lasten asuminen ja tapaamisoikeus voidaan sopia vanhempien kesken ja vahvistuttaa lastenvalvojalla. Sopimuksessa määritellään, kumman vanhemman luona lapsi asuu vakituisesti ja miten tapaamiset toisen vanhemman kanssa järjestetään.

Lapsilla on lakiin perustuva oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona he eivät asu. Käytännössä tapaamiset määritellään tyypillisesti joka toinen viikonloppu ja sovittuina loma-aikoina.

Lue lisää tapaamisoikeudesta. 

Elatusapu on rahallinen tuki, jonka etävanhempi maksaa lähivanhemmalle lapsen elatusta varten. Elatusavun tarkoituksena on turvata lapsen taloudellinen hyvinvointi molempien vanhempien varallisuuden ja tulojen mukaisesti.

Käytännössä elatusvelvollisuus alkaa siitä päivästä, kun vanhempi muuttaa pois yhteisestä kodista. Elatusavusta voidaan sopia vanhempien kesken tai asia ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Lue lisää elatusavusta.

Elatusavun määrä lasketaan oikeusministeriön ohjeen mukaisesti. Laskennassa huomioidaan lapsen tarpeet sekä molempien vanhempien tulot ja välttämättömät menot. Näistä tehdään laskelma, jonka perusteella kummankin puolison osuus lapsen elantokuluista määritellään.

Elatusapua voidaan myöhemmin muuttaa, mikäli olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, kuten tulojen nousu tai lasku, työttömyys tai sairaus.

Kyllä, avioeroon liittyvistä asioista voidaan pääosin sopia ilman oikeudenkäyntiä. Itse avioero haetaan käräjäoikeudesta, mutta omaisuuden ositus ja lasten huoltajuus voidaan ratkaista sopimuksella.

Ositussopimus laaditaan usein asianajajan avustuksella, ja lasten huoltajuus- ja tapaamisoikeussopimus vahvistetaan lastenvalvojalla. Sopimukseen perustuva ratkaisu on yleensä nopeampi ja edullisempi kuin oikeudenkäynti.

Asianajajan apu on suositeltavaa erityisesti silloin, kun avioeroon liittyy merkittävää omaisuutta, yritysvarallisuutta, riitaisia kysymyksiä tai lasten huoltajuuteen liittyviä erimielisyyksiä. Asianajaja turvaa oikeutesi ja varmistaa, että sopimukset ovat juridisesti päteviä.

Usein asiamiehen kokemus saattaa olla ratkaisevana tekijänä lopputuloksen kannalta. Kokemus auttaa usein myös sovinnon löytymisessä.

Asianajotoimisto Urosen maksuton puhelinneuvonta auttaa arvioimaan tilanteesi. Soita 02 2500 483. 

Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen menettely, jossa puolueeton sovittelija auttaa vanhempia löytämään yhteisymmärryksen lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Sovittelua tarjoavat kunnat ja käräjäoikeudet.

Sovittelu on usein nopeampi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto oikeudenkäynnille. Se myös tukee vanhempien välistä yhteistyötä tulevaisuudessa.

Oikean asianajajan valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä avioeroprosessissa. Keskeisin valintakriteeri on asianajajan kokemus juuri sinun tilanteestasi – perheoikeuteen erikoistunut asianajaja tuntee alan oikeuskäytännön ja osaa ennakoida prosessin kulkua.

Kysy ensimmäisessä yhteydenotossa, kuinka paljon asianajaja on hoitanut vastaavia tapauksia. Selvitä myös, kuka asiasi käytännössä hoitaa – suurissa toimistoissa työn voi tehdä nuorempi juristi. Hyvä asianajaja kuuntelee, selittää asiat ymmärrettävästi ja kertoo avoimesti kustannusarvion.

Henkilökemian merkitystä ei kannata aliarvioida. Avioeroprosessi voi kestää kuukausia, joten sinun on voitava luottaa asianajajaasi ja keskustella vaikeistakin asioista avoimesti. Asianajotoimisto Uronen tarjoaa maksuttoman puhelinneuvonnan, jossa voit arvioida, sopiiko toimistomme sinulle. Soita 02 2500 483.

Asianajajan erikoistumisalalla on suuri merkitys asian lopputuloksen kannalta. Juridiikka on laaja ala, eikä kukaan voi hallita kaikkia oikeudenaloja syvällisesti. Perheoikeuteen erikoistunut asianajaja tuntee avioliittolain, lapsenhuoltolain ja elatusapulain nyanssit sekä tuoreen oikeuskäytännön.

Erikoistunut asianajaja on kohdannut tilanteesi kaltaisia tapauksia kymmeniä tai satoja kertoja. Hän tietää, mitkä argumentit toimivat oikeudessa, miten sosiaalitoimen olosuhdeselvitykset vaikuttavat päätöksiin ja milloin sovinto kannattaa. Tämä kokemus voi olla ratkaiseva tekijä lopputuloksen kannalta.

Asianajotoimisto Uronen on erikoistunut perheoikeuteen ja oikeudenkäynteihin vuodesta 1993 lähtien. Olemme hoitaneet tuhansia avioero-, ositus- ja lapsiasioita. Tutustu palveluihimme.

Jos lähivanhempi estää sovittujen tapaamisten toteutumisen, sinun ei tarvitse hyväksyä tilannetta. Lapsella on lakiin perustuva oikeus tavata molempia vanhempiaan, ja tämän oikeuden toteutumisesta on pidettävä huolta.

Ensimmäinen askel on dokumentoida tilanne: kirjaa ylös päivämäärät, kellonajat ja tapaamisten estämisen syyt. Yritä ratkaista asia ensin keskustelemalla tai lastenvalvojan avustuksella. Jos tämä ei auta, voit hakea käräjäoikeudesta tapaamisten täytäntöönpanoa. Oikeus voi asettaa uhkasakon tapaamisia estävälle vanhemmalle.

Mikäli tapaamisten estäminen on toistuvaa ja pitkäkestoista, se voi olla peruste lapsen asumisen muuttamiselle toiselle vanhemmalle. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vanhempi, joka estää lapsen suhteen toiseen vanhempaan, ei välttämättä ole lapsen edun mukainen lähivanhempi. Ota yhteyttä asiantuntijaan.

Kyllä, vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa, mikäli olosuhteissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Muutos voi olla joko elatusavun korotus tai alennus riippuen siitä, kumman osapuolen tilanne on muuttunut.

Tyypillisiä muutosperusteita ovat elatusvelvollisen tulojen merkittävä nousu tai lasku, työttömyys, pitkäaikainen sairaus, uuden perheen perustaminen tai lapsen tarpeiden muuttuminen iän myötä. Myös lapsen muuttaminen toiselle vanhemmalle tai vuoroasumiseen siirtyminen vaikuttaa elatusapuun.

Elatusavun muuttamisesta voidaan sopia vanhempien kesken ja vahvistuttaa sopimus lastenvalvojalla. Mikäli sopimukseen ei päästä, muutosta voi hakea käräjäoikeudesta. Elatusapuasiassa lapsi on asianosainen ja saa aina oikeusapua, eli palkkio maksetaan valtion varoista. Lue lisää elatusavusta.