Kun yhteisymmärrystä ei löydy – Yksinhuoltajuuden hakeminen ja sen edellytykset
Milloin ja miten yksinhuoltajuutta kannattaa hakea
Yhteishuoltajuus on Suomessa pääsääntö eron jälkeen, mutta joskus se ei ole lapsen edun mukaista. Kun vanhempien välinen yhteistyö ei toimi tai toinen vanhempi on kykenemätön osallistumaan lapsen kasvatukseen, yksinhuoltajuus voi olla paras ratkaisu. Asianajotoimisto Uronen on hoitanut tuhansia lapsia koskevia oikeudenkäyntejä ja auttaa myös sinua.
Milloin yksinhuoltajuutta kannattaa hakea?
Yksinhuoltajuuden hakeminen on perusteltua tilanteissa, joissa yhteishuoltajuus vaarantaisi lapsen hyvinvoinnin. Tyypillisiä perusteita ovat toisen vanhemman vakava päihdeongelma, väkivaltaisuus, pitkäaikainen poissaolo lapsen elämästä tai vakava mielenterveysongelma. Myös rikostuomio tai vankeusrangaistus voi olla peruste yksinhuoltajuudelle.
Myös tilanne, jossa toinen vanhempi järjestelmällisesti estää yhteisten päätösten tekemisen, voi puoltaa yksinhuoltajuutta. Esimerkiksi passin hakeminen tai koulun vaihtaminen voi muodostua mahdottomaksi, jos toinen vanhempi ei vastaa yhteydenottoihin tai kieltäytyy yhteistyöstä. Olennaista on, että hakemuksessa pystytään osoittamaan konkreettisesti, miksi yhteishuoltajuus ei ole lapsen edun mukaista.
Hakuprosessi käytännössä
Yksinhuoltajuutta haetaan käräjäoikeudesta kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on syytä liittää kaikki asiaa tukeva näyttö, kuten lääkärinlausunnot, lastensuojeluilmoitukset tai muu kirjallinen dokumentaatio. Käräjäoikeus pyytää asiassa sosiaalitoimelta olosuhdeselvityksen, jossa arvioidaan lapsen tilannetta ja vanhempien kykyä toimia huoltajina. Selvityksen laatiminen kestää tyypillisesti useita kuukausia. Molempia vanhempia kuullaan prosessin aikana, ja riittävän iäkästä lasta voidaan myös kuulla hänen omasta toiveestaan.
Mitä yksinhuoltajuus tarkoittaa käytännössä?
Yksinhuoltajuudessa yksi vanhempi tekee päätökset lapsen asioista itsenäisesti. Tämä koskee kaikkia merkittäviä päätöksiä: päiväkotia, koulua, terveydenhuoltoa, harrastuksia ja asuinpaikkaa. Huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole oikeutta saada lapsesta tietoja viranomaisilta. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää erillinen tiedonsaantioikeus, jolloin hän saa tietoja esimerkiksi koulusta ja terveydenhuollosta, vaikkei osallistukaan päätöksentekoon.
On tärkeää huomata, että yksinhuoltajuus ei automaattisesti poista toisen vanhemman tapaamisoikeutta. Lapsen ja etävanhemman välinen suhde pyritään turvaamaan, ellei tapaamisista aiheudu lapselle haittaa.
Asiantuntija-apu on tärkeää
Asiakkaan kannalta on erittäin tärkeää, että asiaa hoitaa kokenut ja lapsiasioihin erikoistunut asianajaja. Usein asiamiehen kokemus saattaa olla ratkaisevana tekijänä lopputuloksen kannalta. Kokenut asianajaja osaa koota tarvittavan näytön ja esittää asian vakuuttavasti oikeudessa.
Tutustu lasten huoltoa koskeviin palveluihimme tai
soita maksuttomaan puhelinneuvontaan numerossa 02 2500 483.
